Uusi blogisarja: Kohti parempaa, Tiia-Liinan hoitopolkutarina osa 1
Kohti parempaa, minun tarinani osa 1
Kiitos, kun tulit lukemaan tarinani, kiitos Method Pisara, että olen saanut tämän mahdollisuuden kirjoittaa ja jakaa tarinaani. Uskon, että surullisuudesta huolimatta tämä voi antaa jokaiselle jotakin, voimaa, uskoa, tahdonvoimaa tai vaikkapa kiitollisuutta tai rohkeutta. Minulle se on antanut kaikkia näistä.
Mistä kaikki alkoi?
Täällä kirjoittaa kohta 27- vuotias tällä hetkellä pakollisella tauolla oleva kilpaurheilija, Jyväskylästä kotoisin oleva nykyinen helsinkiläinen, naiskarateka, valmentaja, entinen naisten maajoukkueen kapteeni, töissä projektipäällikkö, vapaa-ajalla urheilun multilahjakkuus, ja monien autoimmuunisairauksien uuvuttama huipputyyppi. Olen taistellut tieni karaten huipulle, kolminkertaiseksi maailmanmestariksi, lukuisaksi suomenmestariksi. Olen joutunut lopettamaanurani vakavien terveysongelmien takia taistellen normaalin arjen jatkumisesta ja työelämään palaamisesta, vakavista tulehdustiloista sekä niiden jälkitaudeista, henkisestä jaksamisesta puhumattakaan. Jäin pois 2014 MM-kisojen jälkeen, saatuani vakavan aivokalvontulehduksen.
Palasin tatamille 2019 voittaen naisten Euroopan mestaruuden vastoin kaikkia ennustuksia, kunnes alkoi uusi taistelu terveydestäni.
Terveysongelmia vuodesta 2011 saakka
Terveysongelmani alkoivat vuonna 2011 aloittaessani urheilulukion. Pitkien ja epämääräisten tulehdustilojen myötä sairastuin mm. keliakiaan, määrittelemättömään suolistosairauteen, aivokalvontulehdukseen, sekä lukuisiin keuhkoputken tulehduksiin. Sairastin myös 3 vuotta jatkuvaa mykoplasmaa, joka on urheilijoilla tällöin jyllännyt keuhkosairaus. Kehoni oli niin kuormittunut, että keskisykkeeni herätessäni saattoi olla yli 150. Erinäiset antibiootti ja kortisonihoidot kestivät lähes 3 vuotta uuvuttaen minut ja kehoni lähes loppuun. Jouduin lopettamaan urheilun hetkellisesti, kunnes palasin takaisin tatamille kovempana kuin koskaan.
Voittamaton, minä selviän?
Annoin MTV:lle haastattelun kertoen, että tunnen itseni voittamattomaksi, mitä tahansa eteeni tuodaankaan, niin selviäisin siitä. Uskon niin vieläkin, mutta olen ymmärtänyt, ettei kukaan pärjää yksin, tarvitsemme vahvan, ja oikean tukiverkoston, sekä oikeita asioita elämäämme. Joskus on käytävä läpi rankka tie, karsittava asioita vasten tahtoaan, ja muutettava suuntaa.
Korona muutti suunnitelmia, mutta niin muutti kehonikin
2019 voitettuani naisten Euroopan mestaruuden, treenasin kovaa kohti tulevia MM kisoja. Korona muutti suunnitelmia, mutta niin muutti kehonikin. Sairastuin nivelreumaan saaden diagnoosini vuoden kovien kipujen, useiden magneettikuvausten, sekä useiden kortisonipiikkien jälkeen. Aloitin välittömästi solusalpaaja lääkityksen, joka on todella vahva ja keholle kuormittava lääke. Käteni olivat luusyöpymän takia niin pahassa kunnossa, että puhelimen pitäminen kädessä oli miltei mahdotonta. Lääkkeen aloitus oli äärimmäisen rankka, eikä minulla ollut enään urheilua, joka olisi antanut minulle voimaa. Olin täysin hukassa, ja vuosi 2020 menikin ihan sumussa. Yritin saada kovien lääkkeiden aiheuttamia kiloja pois, sillä tunsin nesteen kehossani ja tuntui kuin eläisin jonkun vieraan ihmisen kehossa. Ajattelin että haluan tehdä kehoni ja itseni eteen kaiken mitä voin. Päätin että tämä saa nyt riittää. Sain ajatuksen lymfaterapiasta, jonka on todettu auttavan tehokkaasti aineenvaihdunnan lisäämiseen, sekä nesteiden poistumiseen kehossa.
Onneksi löysin Method Pisaran!
Googlasin, ja löysin Method Pisaran. ”Polku kehon ja mielen pysyviin muutoksiin”, ajattelin, että löytäisinkö oikeasti jonkun, joka voisi aidosti auttaa?
Päätin lähettää Teresalle meiliä, ja sain vastauksen jo seuraavana päivänä. Siitä taisi kulua muutama viikko, ja yhteinen matkamme alkoi. Ensimmäinen näkeminen oli puoleltani pelkkiä kyyneleitä, sillä oli rankkaa avata tarinani kokonaisuudessaan vieraalle ihmiselle, oli myös vastattava kipeisiin kysymyksiin. Teresan puolesta se tuntui olevan selkeää, Teresa oikeastaan tuntui tietävän, mikä tauti minulle oli aina seuraavaksi puhjennut, hän tiesi mitä tulisi tehdä, ja mikä voisi auttaa. Hän antoi minulle selkeät ohjeet ja ison halauksen, ja näin alkoi yhteinen matkamme.
Lähdin Pisarasta kevyemmällä mielellä, millä olin sinne saapunut. Olin luottavainen, että kuljen oikeaan suuntaan.
Olin oikeassa, sillä tällöin alkoi matkani kohti asioiden oivaltamista. Matkani on vielä pahasti kesken, mutta tiedän että kuljen oikeaan suuntaan.
-Tiia-Liina
Teresan pohdinnat hoitopolun alkaessa.
Päättäväinen nuori nainen asiakkaana
Tiia-Liinan kanssa ensimmäisen keskustelun aikana tuli kokonaisuus hyvin selväksi sekä kehon että tytön huolen suhteen. Puhumme päättäväisestä ja kuuliaisesta naisesta, jonka kehoa raastavat epigeneettiset koodit.
Juurisyyt tilanteelle oli helppo löytää ja päästä siten niihin käsiksi. Kaikki tähänastiset perussairaudet johdattelivat saman teeman lävitse itse aiheeseen, jota tulee nyt kohdata. Ehdottomasti oikea aika purkaa kehoa rasittavan virheellinen koodi. Usein helpommin sanottu kuin tehty. Itsen rakastamisen ymmärtäminen ja käytännössä toteutus on yksi haastavimmista aiheista.
On mielen voimaa vaativaa muuttaa oma toimintamalli pois muiden miellyttämisestä, huolehtimisesta ja oman itsen laiminlyömisestä. Tällaisen aiheen edessä päätettiin aloittaa yhteistyö, sillä kehollinen helpotus ei tule onnistumaan ilman juurisyiden kohtaamista ja käsittelemistä.
Miten liikkeelle? Ensimmäiset askeleet.
Oli selvää, että kehollinen huoli niin terveydellisesti kuin esteettisestikin oli prioriteetti asiakkaalle, mutta emme voi lähteä puskemaan aineenvaihduntaa vastoin kehon kapasiteettia. Kun asiakkaalla on monia perussairauksia, joista suurin osa vaikuttaa suoraan itse aineenvaihduntaan, meidän tulee lähteä liikkeelle itse solutason toiminnallisesta kuntouttamisesta ja vasta sen jälkeen voimme suunnitella jatkoa. Moniulotteisen terveysvalmennuksen avulla lähdemme liikkeelle ensin ravinnon kautta korjaamaan solutason toimintaa.
Moniulotteisen terveysvalmennuksen seuraavat askeleet
Seuraavaksi kohtaamme epigeneettiset aiheet ja pyrimme pääsemään irti sairastuttavista stressisignaaleista. Ensisijaista on aina ensin se, että saamme mielen jaksamaan ja ottamaan vastaan. Kuten samalla kaikki muutkin kehon solut toimimaan tehokkaammin terveellisesti. Tässä huomioidaan kaikki kehon solut suolistosta aivoihin. Aivokemian vahvistuttua pääsemme parempaan unen laatuun ja kapasiteetti toimia niin arjessa kuin tulevassa valmennuksessa on toinen.
Ihminen on kokonaisuus!
Suoliston korjaaminen on tällä asiakkaalla myös ensimmäisten joukossa, sillä sielläkin ilmenee häiriöitä. Emme voi siis tarkastella koskaan kehoissa vain jotain yhtä oiretta, sairautta tai ulkoista esteettistä merkkiä. On ajateltava se kaikki. Kokonaisuus yhtenä. Näiden muutosten myötä voimme sitten edetä kohti seuraavaa valmennusosuutta.
Teresa
Kiinnostuitko? Tutustu hoitopolku -ajatteluumme https://methodpisara.com/hoitopolut/