
Sopisiko pätkäpaasto sinun kehollesi?
Tuntuuko keho raskaalta tai tukkoiselta? Aineenvaihduntamme heittelee luontaisesti paikoitellen. Sitä voi haastaa useampi tekijä yhtäaikaisesti, joten esimerkiksi paino voi heilahdella vaikkei mitään oleellista ole muutettu elintavoissa.
Yleisiä aineenvaihduntaa härnääviä aiheita ovat hormonaaliset vaihtelut (kuten esimerkiksi luontaiset ikään liittyvät heilahdukset, ehkäisymenetelmien tai lääkityksen aiheuttamat muutokset), stressi (stressisignaali aiheuttaa aina immuunijärjestelmän lepotilan syystä riippumatta) ja unen laatu. Method Pisara –klinikalla työskennellessä olemme jo vuosia tottuneet kohtaamaan aineenvaihdunnallisia haastajia ja etsimään niihin ratkaisuja.
Nyt haluan avata aineenvaihduntaan liittyviä kehollisia haasteita erityisesti siltä kantilta, että itse elämäntavoissa ei ole ollut muutoksia (ruokatottumukset, liikkuminen ja uni), mutta keho kerää nestettä ja tuntuu raskaalta, paino nousee ja muutoksia vastaan on vaikea taistella.
Ihmisen ylittäessä 40 vuoden iän, monikin aineenvaihdunnallinen aihe on toisin kuin nuorempana. Joitain kehoja nämä muutokset tuntuvat haastavan hyvinkin paljon. Tuolloin (ja toki joka tapauksessa aika ajoin!) on järkevää tarkistaa uudestaan ravintoon liittyvät asiat eli:
- Mitä syön? Tukinko kehoani tavoillani?
- Mahdollistanko aineenvaihduntani toimimisen yleensä (ruokarytmitys, vesi, liikkuminen, uni, tarvittavat ravintolisät)?
- Ovatko annoskokoni tarpeettoman suuret ja/tai sisältyykö niihin paljon sokereita?
Kun perusasiat on tarkistettu voidaan kokeilla voisiko pätkäpaastosta olla avuksi.
Mikä on pätkäpaasto?
Pätkäpaastolla tarkoitetaan erilaisia lyhyitä paastojaksoja vuorokauden tai viikon aikana rytmisesti toteutettavina.
Tämä poikkeaa suuresti siis pitkäpaastosta, joiden kohdalla ei niinkään puhuta terveydellisistä vaikutuksista.
Pätkäpaastojen (Time-Restricted Eating) kautta moni on saanut avun painonpudotukseen, mutta sillä saavutetaan myös paljon terveydellisiä vaikutuksia. Pätkäpaastosta on julkaistu kymmenen vuoden aikana paljon tutkimuksia, jotka tukevat läpi linjan sitä, että:
kehojemme soluille on hyvin edullista pitää sopivaa taukoa ruoista, jotta ne pääsevät tilaan, missä niitä huolletaan ja korjataan.
Miten rytmitän pätkäpaaston?
Tutkimusten mukaan yli 12 tunnin paasto eli päivän aikana 8 tai 10 tunnin aikana syödyt ateriat mahdollistavat positiiviset muutokset solujen toiminnassa ja korjaavia liikkeitä tapahtuu myös joihinkin perussairauksiin (esim. de Cabo & Mattson 2019).
Kahdeksan tunnin syömisikkunaan liittyvissä tutkimuksissa solut puhdistuivat paremmin ja katsottiin tämän vaikuttavan myös elinikään. Tiedetään, että solut uupuvat jatkuvasti syövillä ihmisillä, napostelijoilla (ns. laiduntaminen) sekä haima väsyy ja insuliiniresistenssi kehittyy.
On hyvä syödä kunnon aterioita syömisikkunan aikana eli noin kolmen tunnin välein syödään ja sitten taas selkeä tauko (insuliinipiikki tasoittuu) ennen seuraavaa ateriaa.
Ruokarytmityksen merkitys on pätkäpaastoissakin oleellinen. Muuten elimistön oma yksilöllinen säätely, biologinen kello, menee sekaisin ja sotkee jälleen aineenvaihduntaa.
Se, että pitääkö paaston aamu- vai iltapainotteisena, ei ole suurta merkitystä tutkimuksissa. Clinical Nutrition -lehti julkaisi lokakuussa koosteen eri tutkimuksista, jossa käsiteltiin pätkäpaaston vaikutusta aikuisen metaboliaan. Siinä todettiin, että aamuun ja päivään ajoittuva 8 tunnin syömisikkuna parantaa verensokeriarvoja. On ilmennyt, että aamulla syövien aktiivisuus ja sokeritasapaino on parempaa kuin iltapainotteisesti syövien.
Isossa kuvassa tuntuu olevan sama kumpi tapa on käytössä, aamu- vai iltapainotteinen paasto. Oleellisempaa on tuo päivään laitettu syömisikkuna ja sen ympärillä oleva paastoaika.
On nostettava kuitenkin esiin tässä kohtaa yksilöllisyys: kokeilemalla selviää, mikä tapa sopii kenellekin parhaiten.
Toki myös syömisien pitää olla järkeviä ja elimistölle sopivia. Epäterveellinen ruokailu ei tuota terveydellistä tulosta pätkäpaastollakaan!
Pätkäpaasto tukee suoliston toimintaa
Paaston aikana solut toimivat myös suolistossa. Tulehdussolut poistuvat suolistosta imusolmukkeisiin ja luuytimiin. Näin terveiden, hyvien bakteerien määrä suolistossa myös lisääntyy.
Suoliston tulehdusreaktio näyttää olevan usean sairastumisen taustalla. Alustavien tutkimusten mukaan hyvä suoliston bakteeritaso vaikuttaa oleellisesti vastustuskykyyn ja näillä henkilöillä taudit ilmenevät lievempinä kuin toisilla (esim. Korona ja monet muut taudit).
Bakteeriopin professori ja TYS:n ylilääkäri Pentti Huovinen puhuukin parantavista bakteereista ja sanoo, että:
Emme ole sitä mitä syömme vaan sitä, mitä bakteerit tekevät siitä, mitä syömme.
Vastustuskyvyn suhteen bakteerien merkityksestä on hyvin jo tieteellistä näyttöä. Jos suoliston bakteerit eivät saa riittävästi kasviskuituja syödäkseen, ne alkavat käyttää suoliston pintaa suojelevaa limakerrosta ravintonaan. Seurauksena voi olla matala-asteinen tulehdus, joka vaikuttaa monien sairauksien taustalla, Huovinen kertoo.
Kuitujen lisäksi pätkäpaastolla todella vaikutetaan vastustuskykyyn eli suoliston tulehdustilan korjaamiseen. Jos kiinnostuit aiheesta, suosittelen katsomaan Huovisen haastattelun YLE Areenasta, jossa hän avaa pätkäpaaston terveydellistä merkitystä mukavalla ja hyvin mielenkiintoisella tavalla.
Kehon toimintaa voidaan tukea!
Olemme saaneet rakennettua mukavia painonhallintaan liittyviä ratkaisuja asiakkaillemme pätkäpaaston avulla. Hyvän kokonaisuuden kautta kehon toiminnallisuus haastavissakin tilanteissa tulee korjatuksi, mutta se vaatii toimenpiteitä.
Palataksemme tekstin alun saatteeseen: haluan avata kehon haastetta erityisesti siltä kantilta, että itse elämäntavoissa (ruokatottumukset, liikkuminen, uni) ei ole ollut muutoksia, mutta silti keho kerää nestettä ja tuntuu raskaalta, paino nousee ja muutoksia vastaan on vaikea taistella.
Silloin on aika miettiä mitä, milloin ja miten syöt. Sinä voit tukea kehosi toimintaa <3
Pidäthän tehtaasi eli kehosi toiminnallisena ja tyytyväisenä niin menestyt.
Kaunista kevättä kaikille,
Teresa