
Ruokarytmitys ja toimivat välipalat – kiire ei ole hyvä tekosyy
Huomaan toistuvasti asiakastyössäni miten kiireiseksi nykyihminen kokee ja järjestää arkensa, ja kuinka juuri terveydelle tärkeistä kulmakivistä karsitaan usein ensin mitä erilaisimmilla selityksillä.
Ravinnon (ja nesteytyksen) suhteen tingitään usein rytmittämisestä; syöminen ja juominen on epäsäännöllisistä, tai ne jätetään joskus jopa kokonaan väliin vaikkapa ajan puutteen vuoksi.
Tämän lisäksi edelleen pelätään syömisen lihottavan, ja luotetaan ainoastaan vanhoihin kalorilaskuoppeihin. Syömättömyys ei ole ratkaisu laihtumiseen. Itse asiassa se on tapa lihota ja sairastua.
Ruokarytmitys on yksi niistä ensimmäisistä kotiläksyistä, joka tulee omaksua osaksi elämää, ennen kuin pääset etenemään aineenvaihdunnallisesti solutasolla, tai jopa hifistelemään muilla hienosäädöillä ja erikoistuotteilla. Muistetaan, että meidän primitiivinen kehomme on täysin riippuvainen isännästään. Jos ei tule säännöllisesti polttoainetta, tehtaamme (kehomme) toiminta menee säästöliekille.
Alentunut aineenvaihdunta haastaa nykypäivänä enemmän kuin aikaisemmin kehomme toimintaa ja oireilut (lihominen, selluliitin lisääntyminen, sairastelu) ovat ilmiselvempiä.
Avainsana ruokarytmin toteuttamisessa on ennakointi.
Kiire ei kelpaa tekosyyksi epäsäännölliselle ruokailulle. Pyöritän itsekin omaa yritystä ja kolmen lapsen koulu- ja harrastusrumbaa, joten olen oppinut miten tärkeää tässäkin asiassa on suunnittelu ja ennakointi. Se on itseasiassa hyvin helppoa toteuttaa. Pidäpä laukussa vaikka aina mukana muutama hyväksytty välipala, niin päivän hektisyys ei vaikuta ruokarytmiisi.
Jotta pystyt toteuttamaan syömiset 2-3 tunnin välein, tulee sinun vain ennakoida ja pitää riittävä määrä helposti kuljetettavia ja säilyviä välipaloja.
Annamme kehomme aineenvaihdunnan laskea ratkaisevasti, jos syömme epäsäännöllisesti, tai jätämme ruokailuja ja välipaloja kokonaan väliin. Tämä näkyy väistämättä lihomisena ja selluliitin kertymisenä.
Mitä harvemmin syöt, sitä enemmän kerrytät. Kudoskertyminen koskee myös kehon omia rasvanpolttojätteitä. Energiapuutoksesta kärsivä solu tuottaa vain huonolaatuista työtulosta elimistössä, joten jatkuva epätasapainotila on haitallinen kokonaisterveydelle, ja näkyy tietysti myös estetiikassa.
Välipalan ei tarvitse olla mitään erikoista. Pienikin purtava riittää: kourallinen pähkinöitä, hedelmä, marketin näppärä luomu-smoothie, luomu-proteiinipatukka, keitetty kananmuna tai tumma luomusuklaa.
Muistathan myös, että solumme kiittävät vain sellaisesta ravinnosta, jonka ne tunnistavat. Vältä prosessoituja, synteettisiä, ja säilöntäaineellisia vaihtoehtoja.
Ole hyvä johtaja tehtaallesi ja mahdollista kehosi menestyminen. Toimivaa viikkoa kaikille ja paljon iloa,
Teresa
Teresa Sepponen on Method Pisara® -terveyskonseptin kehittäjä, funktionaalisen lääketieteen sairaanhoitaja, valmentaja ja mentori.
VARAA TÄÄLTÄ AIKA NÄYTEHOITOON TAI ILMAISEEN KONSULTAATIOOMME !
”Olemme unohtaneet vanhat vuosituhansia tunnetut totuudet fysiologiasta ja maailmankaikkeudesta. Haluan toimia solujen tulkkina, sillä ne eivät valehtele. Mielemme ja ulkokuoremme paljastavat solujen todellisen tilan ja lopulta sairastuvat ilman puhdasta kehoa. Minua kiinnostaa miten tätä mielenkiintoista ja humoristista elämän peliä pelataan. Haluan auttaa ja tuoda oppimani tiedon kaikille, jotka haluavat löytää oman terveyspotentiaalinsa.”
– Teresa Sepponen
”Olemme unohtaneet vanhat vuosituhansia tunnetut totuudet fysiologiasta ja maailmankaikkeudesta. Haluan toimia solujen tulkkina, sillä ne eivät valehtele. Mielemme ja ulkokuoremme paljastavat solujen todellisen tilan ja lopulta sairastuvat ilman puhdasta kehoa. Minua kiinnostaa miten tätä mielenkiintoista ja humoristista elämän peliä pelataan. Haluan auttaa ja tuoda oppimani tiedon kaikille, jotka haluavat löytää oman terveyspotentiaalinsa.”
”Annamme kehomme aineenvaihdunnan laskea ratkaisevasti, jos syömme epäsäännöllisesti, tai jätämme ruokailuja ja välipaloja kokonaan väliin. Tämä näkyy väistämättä lihomisena ja selluliitin kertymisenä.”
Mitä harvemmin syöt, sitä enemmän kerrytät. Kudoskertyminen koskee myös kehon omia rasvanpolttojätteitä. Energiapuutoksesta kärsivä solu tuottaa vain huonolaatuista työtulosta elimistössä, joten jatkuva epätasapainotila on haitallinen kokonaisterveydelle, ja näkyy tietysti myös estetiikassa.”
lyhyesti:
– tämä perusfysiologian ymmärryksen puute tosiaan on totta ja biologina on upeaa kuulla, miten puhut soluista. Olen kuitenkin skeptinen, kun suosittelet samalla ihmisen syövän 2-3h välein välipaloja, joka ei evolutiiivisesta perspektiivistä tai kehon metaboliasta käsin ole mielestäni linjassa. Alkuihminen on aikojen saatossa joutunut paastoamaan varsin usein, ja me olemme edelleen geneettisesti tällä tasolla. Toisaalta jatkuva syöminen sekoittaa anabolia/katabolia- tasapainon. Solujen energiatasot riippuu etenkin mitokondrioiden toiminnan tehokkuudesta ja siitä, mikä on energialähde, sillä niillä on erilaiset vaikutukset metaboliaan (vrt. glukoosi/rasvahapot).
Muun muassa intermittoiva paasto tuo paljon etuja, mutta jotta tämä onnistuu, pitää miettiä mitä syö. Ateriarytmi on keskeinen, ja oikeastaan elimistön epäsäännöllisyyden synnyttää jatkuva syöminen. Vääränlainen ravinto elimistön suhteen aiheuttaa nopeasti nälän ja tarpeen syödä, tämä ei ole tasapainoa vaan jatkuva kierre. Perusaineenvaihdunnan osalta ” mitä harvemmin syöt, sitä enemmän kerrytät” kuulostaa varsin oudolta, tietenkin selkeä energiavaje nostaa stressitasoja, mutta tässä ammutaan nyt yli. Nykyajan ongelmat ovat juurikin tuo jatkuva syöminen, joka johtuu väärästä ravinnosta ja sekoittaa nälkä/kylläisyys-säätelyn.
Kuitenkin, on erittäin hienoa, että epigenetiikka tulee esille toimintasi kautta. Tämä on tulevaisuutta, ja ohjaa yksilölliseen ruokavalioon. Kiitos siitä ja hyvää kevättä.
Ihanaa, että tekstini on saanut toimintaa aikaiseksi ja olen varsin innostunut siitä, että kommenttia tulee myös asiantuntijoilta. Kiitos palautteista ja kommenteista.
Tämän oheisen kommentin halusin tuoda lukijoille esille, sillä sen näkökulma ja asiantuntijuus on hyödyllinen.
Kaikki ohjeistukseni ja jakamani tieto tulee funktionaalisen terveyskäsityksen näkökulmasta, jossa ravinnon kohdalla puhuttaessa tarkoitan aina mahdollisimman puhdasta syötävää. Tulee tosiaan huomioida välipaloissa ja muissakin aterioissa se, että kehomme ymmärtää ja hyödyntää vain puhtaassa, käsittelemättömässä muodossa olevaa ravintoa. Primitiivinen kehomme ei tunnista prosessoituja muotoja. Kommentoija tuo juurikin tätä seikkaa esiin eli vääränlainen ravinto sekoittaa koko fysiologista systeemiä. Näkökulmani kehon kokonaisuuteen ja solujen ideaaliseen toimintaan nykypäivän haasteissa tarkoittaa kehon ja mielen tervettä menestymistä. Kyllä ihminen edelleenkin selviää hengissä monellakin eri tavalla syödä tai paastota. Ohjeistuksieni ja näkemyksieni kautta en tavoittele selviämistä yleensä nykypäivän haasteissa vaan selviämistä terveenä.
Ympäristön vaikutus on oleellinen solujen toimintaan, kuten kommentissakin tuodaan esiin. Tulee huomioida epigenetiikassa se, että me geneettisellä tasolla olevat primitiiviset ihmiset elämme nyt tässä nykyisessä maailmassa, jonkalaiseen ihmistä ei alun perin ole luotu toimimaan. Ulkoinen maailma haastaa meidän sisäisen maailmamme. Koskaan ihmiskunnan aikana ei ole ollut tällaista tilannetta, jossa primitiivinen keho joutuu vahvaan haasteeseen sekä ravinnon muutosten että vahvistuneiden ulkopuolisten ärsykkeiden, vaatimusten, stressisignaalien yms vuoksi. Olemme kuin koelaboratorio ja tilastot alkavatkin jo näyttämään melko huolestuttavilta yhä nuorempien aikuisten vakavissa sairastumisissa. Elämme tänään ympäristössä, jossa emme voi mennä ihan samoilla ohjeistuksilla, kuin mitkä esim alkuihmisillä on toiminut aikanaan.
Elämme haastavaa aikaa solujen näkökulmasta ja sisäinen maailma on todella hämmennyksessä monien kehoissa. Tuleva näyttää tullessaan, mihin tämä kaikki johtaa. Toivottavasti emme jää odottelemaan tätä tulevaa vaan osaamme tehdä muutoksia. Ilahduttavaa ja myös lohduttavaa on se, että ravintotietoisuus on muuttunut takaisin sopivampaan muotoon kuluttajien piirissä.
Toivotan kaikille nautinnollista kesän odottelua ja levollistakin eloa 😉
Voikaa hyvin,
Teresa